keskiviikko 31. elokuuta 2016

LastenvaateVimmaa!

Tiedättekö sen tunteen, kun tulee jostain joku päähänpinttymä ja se on pakko saada toteutettua? Tällä hetkellä minulla on kaksi tällaista; tytön syntymäpäivä- sekä 1-vuotiskuvausvaatetus. Olen jo alunperin halunnut, että kuvaukset pidetään ulkona. Tyttö on syntynyt marraskuussa, joten ilmojen suhteen on aika haastava ajankohta. Voi tulla joko vettä esterin peenä, on +15 astetta tai sit on oikeasti kylmä.  Onneksemme ystävä suositteli sellaista kuvaajaa, joka on valmis siirtämään kuvausajankohtaa aina niin, että ilma on sopiva kuvaukseen. Samalla otetaan perhekuvat, joten omakin vaatetus on mietintämyssyn alla...

Olen päätynyt tällaiseen vaatetukseen tytön kuvauksessa;
http://www.hm.com/fi/product/53262?article=53262-A

gugguu.com (whiteberry nauhapipo kahdella tupsulla)
http://www.zara.com/fi/en/-c269276p3649281.html
Tepsut http://www.tepsut.fi/tuotteet/talvijalkineet-nauha-kaantokaulus/602/











En usko, että tässä vaatetuksessa tulee kuuma, jos lämpöasteita on.. Näissä on se hyvä puoli, että lämpöisempää saa laitettua, jos tarvetta sille on; toiset sukkahousut alle, lämpöisempää paitaa takin alle. Sitten kun vielä löytyisi hyvä miljöö. Pari paikkaa on jo tsekattuna, mutta jos joku muukin paikka löytyisi. Vanhempieni luona on vanha navetta, jonka tiiliseinä olisi ihana tausta! Mutta en usko, että lähdemme sen takia ajamaan 80km. Ai niin, siis tähän olisi tulossa myös tyllihame, ei siis pelkissä sukkahousuissa tarvitsisi olla :)

Entä sitten syntymäpäiväsankarin pukeutuminen. Ensin ajattelin, että haluan syksyn -16 Gugguun frilloista pitkähihaisen, mutta päädyinkin ostamaan torista (uusi kylläkin) Gugguun pitkähihaisen Peach frillan. Nyt sitten kyttäilen Vimman verkkokauppaa jatkuvasti, että saisin tähän frillaan mätsäävät korallit lettilegginssit. Droppipäivänä jäin ilman, mutta toivon, että saan ne kuitenkin ennen marraskuuta..

Tässä tämän päivän mietintöjä. Tarkoitus olisi lähteä lenkille. Tyttö on alkanut takkuilemaan toisten päikkäreiden kanssa, joten tänään ajattelin testata yksillä päikkäreillä menoa. Saas nähä, miten menee. Eilen heräiltiin klo 8, päiväunille simahti 11.30 ja heräili 13 aikoihin. Toisile unille ei rauhoittunut ollenkaan, joten seuraavaksi meni vasta yöunille klo 20. Ihme ja kumma, hyvin jaksoi sinne asti. Ajattelin, että yö voi olla takkuinen, mutta menikin hyvin kahdella heräämisellä.

Nyt ruoanlaittoon, bye!

-Maisa

tiistai 30. elokuuta 2016

PUREtreeni

 Aloitin PUREtreenin, joka on siis Kukka Laakson ja Nanna Karalahden luotsaama nettivalmennus, jossa syödään puhtaita raaka-aineita ja treenataan maltillisesti. Itsellä aikoinaan meni maku kilpailevalla firmalla siihen, että piti herätä klo 5 aamulla lenkille, 5krt/vko, lisäksi salitreenejä päälle toinen mokoma. Tässä mennään sopivalla temmolla, ainakin näin kohta 10kk vauvan kannalta katsoen. Äidin ei tarvitse nousta yövalvomisten jälkeen lenkille ja olla kiukus loppupäivän :D

Tässä siis lähtötilanne 23.8.2016
Kroppani on kyllä selvästi väsähtänyt tästä vauvavuodesta ja odotuksesta. Jo viikon kun on syönyt puhtaasti, tuntuu kropassa kevyemmältä.. Vaa'alla käyn sitten seuraavan kerran, kun menen vanhemmilleni. Turha sielä vaa'alla on rampata jatkuvasti, kun itselle on enemmän tärkeää, miltä se peilikuva näyttää. Bonuksena tässä pitäisi saada akne hallintaan.

Kiireisen kotiäidin lounas

DIY Guacamole

Kirjoittelen sitten paremmalla ajalla, nyt johtaja Tripp Trapp tuolissaan ilmoittaa, että nyt riittää ja tahtoo leikkimään :)

torstai 25. elokuuta 2016

Ei saa mutsi itseään niskasta kiinni, blogi avuksi?

Tämän tekstin olen julkaissut jo heinäkuun alussa, mutta nolona hukkasin tunnukseni, kun puhelin lähti huoltoon. Tässä alle nyt kopioituna asiat, mitä silloin kerroin;

Ei saa mamma itseään niskasta kiinni.. avuksi blogi?

On tämä nyt, ei saa niin ei saa. Kyllä ollu taas tämän päivän syömiset mitä on.. Tytön 7,5kk sormiruoan rippeet aamupalaksi kera kahvin. Prismasta tuoreita mansikoita ja mansikkaWIENERIÄ, vähän keksejä, tuleehan sentään ystäväni käymään. Ja ystäväni toi myös fazerin suklaalevyn, joka katosi jonnekin?! Illalla mies teki ruokaa ja söimme possunpiffiä, uusia perunoita voin ja maissin kera... Mitä kello silloin oli, siinä 19.30-20 välillä. Hirveen terveellisesti taas syöty, ei voi muuta sanoa.

Taustoja. Sain tietää olevani raskaana maaliskuussa 2015, siitähän se alamäki sitten alkoi. Broilerin liha ei uponnut, ei juuri mikään muukaan liha. Tai joo, uppos jos uitin sen ruokakermassa. Salaatti oli hyi yök en syö -listalla. Mieskin sanoi että on arsesta käydä kaupassa kun en mä kumminkaan syö. No näinhän se oli. Ja leipää en ollut pitkään aikaan syönyt, mutta kummasti se taas uppos ja taisi olla yksi syy siihen, miksi lähdin turpoamaan kuin pullataikina.

Tyttö syntyi marraskuun puolessa välissä. Ajattelin että en ala stressailemaan syömisiäni, minulla on kyllä sitten aikaa katsoa mitä suuhun pistän. Tyttö päättikin olla kova rintaraivoaja ja sitä ollaan itketty, kumpikin. Monet päivät 3kk iässä itkettiin, kun raivoaminen oli pahimmillaan. 2-3h imetin hytkyen, laulaen, pomppien, keinuen suihkussa, vessassa, pimeässä. Hyvä etten päälläni seissyt a imettänyt. Eräs tukiäiti sanoi että saattaa olla hiilarit vähissä ja maito tiukassa, siispä lisäsin leipää ja kauhukseni saatoin vetää neljäkin kauraleipää päivässä! Plussana siihen pastat yms. En nyt sitten jälkeenpäin tiedä, oliko sillä hiilaritankkauksella vaikutusta siihen kuitenkaan, sillä tyttö on raivonnut koko ikänsä enemmän tai vähemmän. Nykyään osaa olla jo rennompi noiden raivareiden kanssa ja kummasti omakin mieliala taas parempi. Mutta syöminen junnaa, siksi siis tämä blogi, jos vaikka toimisi henkilökohtaisena motivaattorina.

Ja ennen kaikkea haluan saada elämäntavan kuntoon, sillä haluan olla terve malli lapselleni, enkä herkkuja mättävä vässykkä-mutsi.